Syyskuun puulajimme on Lehtikuusi joita on kaikkiaan yksitoista eri lajia. Lehtikuuset (Larix) kuuluvat mäntykasvien heimoon. Ne mielletään erityisen säänkestäväksi ja siksi niitä käytetäänkin paljon ulkorakenteissa. On kuitenkin kiistanalaista, mitkä eri lehtikuusen lajit ovat säänkestäviä. Lajeja on myös vaikea erottaa toisistaan.

Lehtikuusi on mielestäni yksi komeimmista Suomessa kasvavista puista. Sen eri vuodenaikojen väritys on huikaisevan kaunis. Puu kasvaa suureksi, toisinaan jopa poikkeuksellisen kookkaaksi ja onkin Suomen korkeimmaksi kasvava puu.

Väitetään, että lehtikuuset ovat vieraslajeja Suomessa. Toisaalta, Vuotson kanavaa rakennettaessa löytyi lehtikuusen runko 120 000 vuoden takaa.  Suomessa lehtikuusen luontainen uudistuminen on kuitenkin vähäistä, sillä rehevillä kasvupaikoilla se häviää kilpailussa muille lajeille.

Helsingin Diakonissalaitoksen perustaja ja yksi Suomen historian suurimmista hyväntekijöistä, Aurora Karamzin (os. Deminov), kasvatti Espoon Laaksolahteen 1800-luvulla mittavan jalopuulehdon, joka vielä tänäkin päivänä on espoolaisten suosiossa. Jalopuita, havupuita ja pensaita tuotiin Demidov-suvun kaivoskartanon mailta Nizni-Tagilista Siperiasta.  Puiston reunamille istutettiin mm. lehtikuusia. Kuuluisimmat näistä ovat Laaksolahden urheilupuiston kupeessa rivissä kasvavat jättiläismäiset yksilöt. Ajan saatossa kyseiset puut on suojeltu ja niiden jälkeläisiä kasvaa ympäri Laaksolahtea. Nämä mainitut yksilöt ovat niin komeita, että luonnonystävän kannattaa tehdä syysretki parhaaseen ruskan aikaan Espooseen.

 Siperianlehtikuusen tiheä syyrakenne näkyy hyvin käsijohteen päädyssä.

Siperianlehtikuusen tiheä syyrakenne näkyy hyvin käsijohteen päädyssä.

 Siperianlehtikuusesta valmistettu pärejulkisivu Inarissa.

Siperianlehtikuusesta valmistettu pärejulkisivu Inarissa.

 Suuren Siperianlehtikuusilankun käsittelyyn tarvitaan järeät koneet.

Suuren Siperianlehtikuusilankun käsittelyyn tarvitaan järeät koneet.

 Hyllykön detalji. Hyllykkö valmistettu tiheäsyisestä Siperianlehtikuusesta kuparinaulaliitoksin.

Hyllykön detalji. Hyllykkö valmistettu tiheäsyisestä Siperianlehtikuusesta kuparinaulaliitoksin.

Lehtikuusesta valmistetaan terassilautoja, pitkospuita ja huonekaluja. Entisaikaan myös mm. laivojen mastot valmistettiin lehtikuusesta. Itävallassa lehtikuusi on hyvin yleinen talojen julkisivumateriaali ja on tulossa kovaa vauhtia myös Suomeen. Olen itse valmistanut lehtikuusesta terasseja, pärejulkisivun, kalusteita ja paljon muuta. Lehtikuusen puuaines on erittäin tiheäsyistä ja siten myös kovaa. Joskus jopa niin kovaa, että nauloille täytyy esiporata reiät.

Lehtikuusessa on jotain salaperäistä. Johtuuko se puun säänkestävyydestä vai johtuuko se puun kauniista ulkomuodosta? Vai lietsovatko monien puulaivojen myrskyssä katkenneet mastot mielikuvistusta? Olkoon miten vain, lehtikuusella tulee olemaan Suomessa suuri kysyntä tulevina puurakentamisen kasvuvuosina.

 Mittatilaustyönä tehty kirjahylly. Puuosat: Wooden. Suunnittelu ja valokuva: Collaboratorio. Metalliosat: Jyrki Eklund.

Mittatilaustyönä tehty kirjahylly. Puuosat: Wooden. Suunnittelu ja valokuva: Collaboratorio. Metalliosat: Jyrki Eklund.

Comment